SDP:n Kokko: Minne menet, jos kotona ei ole turvallista?
Väkivallan vähentäminen ja ehkäisy lienee kaikkien poliitikkojen tavoite. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta jättää syvät arvet, ja kodin ollessa turvaton, tulisi kaikilla olla mahdollisuus päästä turvaan. SDP:n kansanedustaja Jani Kokko muistuttaa, että ensi- ja turvakodit ovat monelle väkivaltaa kokevalle turvasatama, josta apua saa aina. Mikäli perussuomalaisten uhkaukset lisäleikkauksista sosiaali- ja terveysalan järjestötukiin toteutuvat, voivat myös turvakodit olla vaarassa.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa sukupuolittunutta ja naisista yli puolet (57 %) on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Vuonna 2024 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat yksilö- ja perhekohtaisessa työssä sekä chat-palveluissaan 15 000 aikuista ja lähes 7 000 lasta.
– On hieman ristiriitaista, että hallituksen sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeimpänä päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Järjestöt ovat monelle suomalaiselle se taho, joka varmistaa turvallisuuden, Kokko korostaa.
Perussuomalaisista on kantautunut jo pidemmän aikaa yhtenäinen viesti, jolla pyritään vähättelemään sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvoa. Järjestöjä on syytetty tehottomiksi, vaikka todellisuudessa järjestöjen tekemä työ on äärimmäisen kustannustehokasta.
– Myös hyvinvointialueiden johtajat ovat vedonneet hallitukseen, jotta tämä ei toteuttaisi lisäleikkauksia. Hyvinvointialueilla tunnistetaan järjestöjen tekemä työ ja yhteisessä kannanotossa onkin todettu, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa, Kokko toteaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkyvät monen suomalaisen arjessa, sillä ne tarjoavat mielenterveystukea, ehkäisevät nuorten huumekuolemia, tarjoavat tukea ikääntyneille ja veteraaneille. Myös ensi- ja turvakotien toimintaa rahoitetaan järjestöavustuksilla.
– Ministeri Rydman on kieltäytynyt erittelemästä miten leikkaukset järjestöihin kohdistuisivat. Mikäli ensi- ja turvakotitoimijoiden rahoitusta leikattaisiin, jäisivät tuhannet väkivaltaa kokeneet ilman apua. Myös terveydenhuollon ja oikeusjärjestelmän kustannukset kasvaisivat, kun apua haettaisiin muualta, Kokko huomauttaa.
Istanbulin sopimus, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa sekä perheväkivaltaa on ratifioitu Suomessa 2015. Sopimuksessa määritetään väkilukuun pohjautuva määrä turvakotipaikoista. Suositus Suomen osalta on 555, mutta Suomessa on tällä hetkellä vain 243 turvakotipaikkaa.
– Ensi- ja turvakodit eivät ainoastaan tarjoa turvallista majoitusta hädän tullen, vaan ne auttavat tunnistamaan erilaisia väkivallan muotoja, lisäävät lasten turvallisuutta ja parantavat ihmisten hyvinvointia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta koskettaa jo nyt surullisen montaa, joten ministerinkin olisi hyvä herätä todellisuuteen, jossa tämän väheksymät järjestöt tekevät työtä, joka pelastaa henkiä, Kokko päättää.
